MEISTÄ

Asumme perheeni kanssa Etelä-Savossa Pieksämäellä. Olemme aktiivisesti metsästävä pariskunta. Elämämme pyörii lasten ja metsästyksen, sekä metsästyskoiriemme ympärillä, olenkin todennut että metsästys ei ole harrastus meille, vaan se on elämäntapa! Pääasiassa metsästämme pien- ja suurpetoja, sekä sorkkaeläimiä. Kasvatustyöni keskittyy parsonrussellinterriereihin sekä amerikankettukoiriin. Lisäksi meiltä löytyy jämtlanninpystykorva, saksanmetsästysterrieri ja itäsiperianlaika.

PARSONRUSSELLINTERRIERI

Ensimmäinen parsoni talouteen saapui vuonna 2011. Parsonissa ihastuin sen luonteeseen, pieneen kokoon ja monipuolisuuteen; parsonista on lajiin kuin lajiin, ja se tekee töitä aina täydellä teholla. Meidän parsonit ovat monipuolisia metsästyskoiria ja niitä käytetään sekä maan alla luolametsästyksessä että maan päällä sorkkaeläinten metsästyksessä. Kauden ulkopuolella meidän harrastuksiin kuuluu verijälki (mejä), vesiriista (veri), nose work ja näyttelyt. 

Kasvatan parsoneita pienimuotoisesti kotioloissa perheen arjen keskellä, jossa pennut tottuvat lapsiin, toisiin koiriin, sekä ihmisiin. Pentuja syntyy harvakseltaan, ei edes joka vuosi. Tarkoituksena ei ole tehdä rahaa, vaan pitää yllä ja parantaa tämän rodun metsästysominaisuuksia, käytössä olevien toimivien koirien kautta, sekä saada mieleisiä koiria omiin tarpeisiin.

Pyrin kasvattamaan terveitä, hyvä luonteisia ja rakenteisia, alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sopivia parsoneita. Mielestäni tärkeitä ominaisuuksia parsonissa ovat: hyvä hermorakenne, rohkea, riistaviettinen, itsevarma, ystävällinen ja avoin, sekä miellyttämisenhaluinen. Parsonista saa todella monipuolisen harrastuskoiran myös jahtikauden ulkopuolelle näiden ominaisuuksien myötä. Parsoni soveltuu lajiin kuin lajiin; kuten esimerkiksi agilityyn, hajutyöskentelyyn (homekoira, huumekoira), erilaisiin metsästys muotoihin kuten pienpetopyyntiin, pintakoiraksi sorkkaeläimille, lintumetsälle, haavakoiden jäljestykseen ym.

AMERIKANKETTUKOIRA

Ensimmäisen amerikankettukoira Ruusan (Pikku-Myrkyn Airi), ostin vuonna 2016 kimpassa kaverini kanssa. Ruusan myötä rotu vei täysin sydämeni. Kätysmäen Hilman hain vuonna 2018. Sitä käytetään pääasiassa ketulla, mutta mielellään se kaivelee myös supit esille. Suurpeto töihin jenkit soveltuvat myös hyvin ja varsinkin ilves kelpaa yleensä kaikille, osa ajaa myös karhua. Jenkit ovat kotona tarhassa sekä sisällä rauhallisia, kilttejä, avoimia, ystävällisiä ja ihmisrakkaita koiria. Meillä asustavat ajokit tulevat hyvin toimeen laumassa kaikkien kanssa. Amerikankettukoirien kasvatuksessa pyrin säilyttämään terveyden lisäksi niiden suuren metsästysinnon, mielestäni niiden pitää lähteä kelillä kun kelillä hakemaan yöllistä ketun jälkeä. Itselle on myös tärkeää että koiralle kelpaa vanhempikin jälki, sen täytyy vielä puolen päivän jälkeenkin lähteä hakemaan ja yrittää selvittää ketun yöjälki.